Students' work with literary concepts in digitally rich L1 classrooms

Peer reviewe

Näkökulma kirjoitelman dialogisuuteen. Kuinka- ja miten-yhdyslauseet ylioppilasaineessa

Artikkelissa tarkastellaan suomenkielisen ylioppilasaineen dialogisuuden hallintaa ja sitä, miten evaluoinnin ja referoinnin kaltaiset ilmiöt siihen vaikuttavat. Dialogisuuden hallintaan pureudutaan tarkastelemalla tekstikonteksteineen sellaisia kuinka- ja miten-yhdyslauseita, joissa kuinka- tai miten-lause on analysoitavissa kehyslauseen objektiksi tai joissa se liittyy edeltävään infinitiiviin.Artikkelin aineistona on 287 kevään 2005 kirjoitelmaa, joissa on yhteensä 136 tarkasteltavaa kuinka- ja miten-yhdyslausetta. kuinka- ja miten-yhdyslauseet jaetaan artikkelissa tapaa tai intensiteettiä kysyviin sekä havaintoluennan tapauksiin. Yhdyslauseita tarkastellaan sen suhteen, onko niissä etualalla referointi vai evaluointi ja millaiseen laajempaan tekstiyhteyteen ne liittyvät. Erityistä huomiota kiinnitetään tekstityyppiin.Analyysissä selviää, että kuinka- ja miten-yhdyslauseet toimivat tekstissä dialogisuuden hallinnan näkökulmasta eri tavoin. Sellaiset yhdyslauseet, joissa kuinka- tai miten-lause on tapaa tai intensiteettiä kysyvä, toimivat dialogisuutta supistavasti ja osallistuvat usein tekstiä organisoiviin tehtäviin. Sekä evaluoivissa että referoivissa yhteyksissä ne suuntaavat tekstin puheenaihetta, asettuvat taustaksi tekijän väitteelle tai ilmaisevat oheistekstistä tehtyjä tulkintoja. Näissä tapauksissa myös mahdollisten tekstityyppien vaihdosten funktio on näkyvillä. Havaintoluennan tapaukset taas toimivat dialogisuutta laajentavasti. Niiden retorinen funktio käy ilmi tekstiyhteydestä. Erityisesti referoivina ne esiintyvät aineistossa kuitenkin sellaisissa – usein kuvailevissa – tekstiyhteyksissä, joissa tekijän asennoitumista ja yhdyslauseen retorista funktiota ei ole ilmipantuna.---Kuinka and miten ‘how’ clause constructions in Finnish matriculation essaysThis article explores the dialogic quality of kuinka/miten ‘how’ clause constructions in Finnish matriculation essays. These constructions consist of a matrix clause and its complement, the kuinka/miten ‘how’ clause. As its starting point, this article assumes the notion of dialogic contraction and expansion in written language.The data for this study consists of 136 kuinka/miten clause constructions collected from a corpus of 287 matriculation essays. Typically, the matrix clause contains a verb of verbal communication, perception or thinking. The complement clauses are classified into three categories: (i) intensity and (ii) manner-oriented complement clauses have an interrogative quality, whereas (iii) representation-oriented clauses display a declarative quality. The study analyses the function foregrounded in each complement clause, whether it is evaluative or reporting, and pays particular attention to text type in the co-text of the clause construction.Analysis reveals that the dialogic quality of kuinka/miten complement constructions varies with regard to the type of the complement clause and the co-text. Intensity and manner-oriented clause constructions can be seen as dialogically contractive. When displaying either an evaluative or a reporting function, they may, for instance, shift the topic or construct a background for the author’s statement and hence restrict the scope of alternative viewpoints in the text. In these cases, the potential shift of text type is rhetorically motivated. Constructions of representation-oriented complements, on the other hand, expand the dialogic space. However, their rhetorical function is unmarked, if the co-text does not provide signals of evaluation or authorial stance

The essay and authorial voice : Framing clause complexes in dialogic positioning in Finnish-language matriculation essays

The study examines framing (or projecting) clause complexes in Finnish-language matriculation essays from the point of view of the intersubjective positioning of the writer. The clause complexes investigated comprise of a matrix clause and its complement, mainly an että that or a kuinka/miten how clause. The starting point for the analysis is the assumption that the matrix clause expresses a stance towards the complement and also the potential source of the stance (e.g. Luulen, että / on selvää, että / en tiedä, miksi kissat tarvitsevat paljon unta I think / it s clear that / I don t know why cats need a lot of sleep ). The analysis focuses on how students use these complexes to position themselves in respect to prior texts and to the putative reader: allowing for alternative positions (dialogic expansion) or restricting the dialogic space (dialogic contraction). The study also looks at the relation between the use of dialogic expansion and contraction in clause complexes and a) the communicative task required in the assignment and b) the grade given to the essay. Theoretically and methodologically the study draws on linguistically oriented discourse analysis, especially the study of evaluative language (in particular, the appraisal theory), textual interaction and text type (developed on the basis of e.g. Werlich s typology of textual strategies). The study is based on a corpus of 301 Finnish (mother tongue) matriculation essays given either high or low grades. The study consists of a summary and four published articles. The study shows how framing clause complexes can form rhetorical patterns involving dialogic expansion or contraction within the text. The rhetorical function of the clause complex derives both from the type of the clause complex and its co-text, particularly its text type (e.g. narration, description or exposition). The most clear-cut patterns relate to concession, juxtaposing competing claims, explicating reasoning processes and topic shifting. The patterns consist of sequential actions that stretch over clause boundaries and are accompanied with several cohesive elements. A key finding is that the cohesive function of a pattern is related to intersubjective positioning: to the ways the reader is expected to respond to the claims that are being made and to their relations as presented in the text. However, the study also shows that some of the analyzed clause complexes have only a localized scope, without a clear connection to a rhetorical pattern in the text.Tutkimuksessa tarkastellaan suomenkielisen ylioppilasaineen dialogisuuden hallintaa eli sitä, miten tekstissä otetaan huomioon aikaisemmin sanottu ja miten vuorovaikutus rakentuu tekijän ja oletetun lukijan välille. Dialogisuuden hallintaa tutkitaan kehystämisen yhdyslauseiden näkökulmasta. Kehystämisen yhdyslauseilla tarkoitetaan sellaisia rakenteita, joissa perinteisesti jaotellen päälauseeksi katsottu kehyslause kehystää alisteisen lauseen (esim. Tiedetään, että ihmiset ottavat kesäkissoja tai Ihmettelen, kuinka ihmiset ottavat kesäkissoja). Kehyslauseessa osoitetaan, millainen näkökulma sivulauseeseen luodaan ja mikä tai kuka on näkökulman lähde. Tutkittavien yhdyslauseiden alisteiset lauseet ovat pääasiassa että-, kuinka- ja miten-lauseita. Kehystämisen yhdyslauseita tutkitaan tekstiyhteydessään ja erityistä huomiota kiinnitetään sen tekstityyppiin. Tutkimuksessa tarkastellaan myös, miten dialogisuuden hallinta vaikuttaa tekstin jäsentymiseen ja miten se liittyy kirjoitelman tehtävänannon edellyttämään toimintaan ja kirjoitelman arvosanaan. Tutkimus kuuluu tekstintutkimuksen alaan, ja siinä hyödynnetään puhutun ja kirjoitetun vuorovaikutuksen ja evaluoivan kielenkäytön tutkimusta. Tutkimus koostuu johdannosta ja neljästä artikkelista, ja sen aineistona on eritasoisia keväällä 2005 kirjoitettuja suomenkielisen äidinkielen ylioppilaskokeen kirjoitelmia. Tutkimuksessa käy ilmi, että yhdyslauseen muotoilu ja sen tekstiyhteyden ominaisuudet vaikuttavat suuresti siihen, millaisessa dialogisuuden hallinnan tehtävässä kehystämisen yhdyslause toimii. Yhdyslauseet voivat muodostaa tekstiyhteydessään vakiintuneita dialogisuuden hallinnan retorisia kuvioita. Selvimmät kuviot liittyvät kilpaileviin väitteisiin, myönnytykseen, päättelyyn sekä topiikin asettamiseen. Kuviot toteutuvat lauserajat ylittävinä toimintasarjoina, ja niissä on useita tekstin sidosteisuutta luovia kielen piirteitä. Tutkimuksen keskeinen havainto on, että retoristen kuvioiden sidosteisuus liittyy niiden vuorovaikutteisuuteen. Tarkemmin sanottuna kyse on siitä, miten lukijan odotetaan reagoivan tekstissä esitettyihin asiaintiloihin ja asiaintilojen välisiin suhteisiin. Kaikki kehystämisen yhdyslauseet eivät kuitenkaan liity retorisiin kuvioihin, vaan ne voivat esiintyä esimerkiksi paikallisina. Tutkimuksen lopussa esitetään kokoavia havaintoja kehystämisen yhdyslauseiden suhteesta kirjoitelman arvosanaan ja tehtävänannon edellyttämään toimintaan ja verrataan niitä aiempaan kirjoitamisesta ja tekstin vuorovaikutuksesta tehtyyn tutkimukseen

Translatory sequences as collaborative achievements in bilingual workshops for primary school children

Peer reviewe

Results of a Work Study of Interlibrary and Information Services at Helsinki University of Technology Library

In 1975 statutes were enacted in Finland concerning costing principles for services rendered by public institutions to outside customers. The basis for costing is cost price. The regulations also concern university libraries, who, however, have not been able to follow the rules to the letter as regards interlibrary lending or copy services. The reasons for this are that interlibrary loans traditionally have been free and also the fact that average unit costs are not known. Several work studies concerning library and information services and their service level have been reported in the literature (1). Studies have been carried out inter alia in the United Kingdom, the Federal Republic of Germany and in the U.S.A. The project of the Nordic Committee of Scientific Information and Research Libraries aims at the development of a measuring system for the performance of discrete tasks in the field of information services. Statistical reporting of information services has been difficult, because there are no generally accepted definitions, no Frascati manual . A Scandinavian study of interlibrary services revealed th at the figures obtained in different work studies depended on both actual differences in the service costs and differences in the functional boundaries used (2, 3)

Pienryhmän yhteiskirjoittamisen prosessin vaiheet ja vuorovaikutus viidennen luokan historian tunnilla

Peer reviewe